Ismo Laitela

Vaikka Spede Pasasen kuolemasta on jo yli 10 vuotta aikaa ja hänen tuotantonsa sijoittui pääsääntöisesti 60-90-luvuille, tulee hänen leffoja, tv-sarjoja ja sketsejä yms. seurattua yhä. Ja suuri kiitos Youtubelle ja DVD-julkaisuille joiden kautta on helppoa ja kätevää seurata hänen tuotantoaan nykypäivänä. Mm. kaikki Uuno Turhapuro-leffat löytyvät DVD-hyllystäni. Löytyy myös muita Speden leffoja, mutta ei kaikkia. Ennen olin sitä mieltä että Kaksoisagentti on paras Uuno-leffa ja Tup-akka-lakko paras Speden muista leffoista mutta nykyään on mahdotonta nimetä parasta Speden leffaa tai parasta Uuno Turhapuro-leffaa.

Myös Spede Show:n DVD-sketsikokoelmaa löytyy, vaikkakin jostain syystä vain yhden DVD-boksin verran. Näistä DVD:lle päätyneistä sketseistä ylipäätään about 80-90 % on päätynyt myös Youtubeen, mikä voi olla yksi syy, miksi en ole hankkinut noita DVD:itä enempää.

Speden spelejä tuli seurattua nuorena poikana ja niitä tuli nauhoitettua VHS-kaseteille jo ennenkuin osasin lukea. Pelasin myös Veikkauksen Speden spelien rahapeliä 90-luvun puolessavälissä, aikana jolloin Veikkauksen peleissä ei ollut ikärajoja

Turhapuroista en ole koskaan pitänyt, mutta lähes kaikki muu Speden tuotannosta löytyy hyllystä. Suosikkia en osaa sanoa, mutta parhaat elokuvansa Spede teki vuosina 1966-1971. Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit, Tup-akka-lakko ja Pikkupojat ovat myös melko hyviä.

Speden paras näyttelijäsuoritus löytyy kuitenkin elokuvasta Hopeaa rajan takaa, joka tehtiin vuosi ennen Speden ensimmäistä omaa elokuvaa.

Mä muistan kuinka pienenä katoin aina Speden pelejä, muistan myös kuinka juontaja vaihtui keskenkaiken.. mulla oli myös pienenä jotenkin vaikea käsittää Speden kuolemaa, mutta itseasiassa uudesta juontajanaisesta taisin pitää enemmän kuin itse Spedestä

Speden Speleissä oli legendaarista kun äijä veti vielä 70-vuotiaana naruhyppelyssä kolmekymmentä hyppyä kymmeneen sekuntiin. Yksinkertaisistakin speleistä kuten kortin värin arvaamisesta sai hyvää viihdettä.

Enigma kirjoitti:Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit, Tup-akka-lakko ja Pikkupojat ovat myös melko hyviä.

Todella hyviä. Jostain syystä Speden värilliset leffat ovat omasta mielestäni mieluisempia kuin mustavalkoiset. Voi toki johtua siitä, että mustavalkoisista elokuvista en ole nähnyt läheskään kaikkia. Jos ei Uuno Turhapuroja lasketa niin yllämainitut Speden leffat ovat tämänhetkisiä suosikkejani Speden leffatuotannosta. Mutta joo, pitää hankkia lisää näitä leffoja DVD:inä. Kaupoissa näkyy myynnissä bokseja joissa on n. 21 Speden elokuvaa ja hintaa on n. 60 €. Tuollainen voisi olla muuten unelmaostos, mutta kyseisessä boksissa on 7 sellaista leffaa jotka löytyvät jo hyllystäni. Kerään siis näitä jatkossa yksitellen.

Millipilleri, Viu-hah hah-taja, Leikkikalugangsteri ja Hei kliffaa hei tuli tilattua netistä ja tänään tuli postissa. Ei muutakun katselemaan

^ Leikkikalugangsterissa vaihdellaan nerokkaasti mustavalkoisen ja värillisen kuvan välillä lopussa.

Enigma kirjoitti:^ Leikkikalugangsterissa vaihdellaan nerokkaasti mustavalkoisen ja värillisen kuvan välillä lopussa.

Jep, se oli leffan yksi hienoimpia hetkiä kun maailma muuttui yhtäkkiä värilliseksi. Ja sekin, kun oli tottunut näkemään kaikki näyttelijät ja tapahtumapaikat mustavalkoisina, niin yhtäkkiä näkikin kaikki värillisenä, esim. Speden punainen puku tuli hieman yllätyksenä Voin vain kuvitella minkälaisen wtf-fiiliksen tuo kuvan värillistyminen aiheutti katsojissa ensi-illassa 1969. Samana vuonna myöhemmin tuli Spedeltä leffa nimeltä Pohjan tähteet joka oli Speden ensimmäinen kokonaan värillinen elokuva. Tätä en ole nähnyt vielä.