Ismo Laitela

Yritinpä etsiä, löytyiskö tällaista keskustelua, mutta enpä löytänyt. Korjatkaa jos jossain sellainen kuitenkin jo oli
Ajattelin kokeilla, josko tästä syntyisi keskustelua.

Itselläni on tällä hetkellä kauhia lävistysbuumi meneillään, mutta pitää nyt malttaa mieli, jos pelkästään ton mun ammatinvalinnan kannalta..Ennestään löytyy molemmista korvista pari perusreikää ja kielilävistys, jonka sain 18-vuotiaana synttärilahjaksi.

Tatuoinneista en ole ainakaan vielä innostunut, mutta eniten pidän semmoisista värikkäistä tatuoinneista, mustat ei kauheasti minuun iske, ovat niin tylsiä minun makuuni.

Koskaan en ole ymmärtänyt lävistysten hankkimista muualle kuin korviin. Mitä iloa on esimerkiksi jostain huulessa olevasta Rapalasta?

Toki ihan jokaisen oma asia jos haluaa hankkia noita.

Lävistykset ja tatuoinnit eivät ole yhtään minun mieleeni, enkä voisi kuvitellakaan koskaan kumpaakaan ottavani. Tuskin edes korvaani ottaisin lävistystä, ei mikään korvakorukaan ehkä minun tyyliini sopisi.

mäkää en tykkää muista lävistyksistä oikein kuin vaan korva.. ja tatuoinnit ei oo mun mielestä erityisen kauniita, ei ainakaa mikää Kat Von D- tyyppinen näky oo kiva taino siis sopiihan ne sille mutten silti tykkää

Itse pidän niitä kauniina niin kauan, kun niitä ei ole liikaa. Kai tää on vähän sellainen asia, että jos kerran ottaa, niin haluaa vain lisää.

Kolme tatuointia löytyy, molemmissa käsissä ja yksi selässä.

Lävistyksiä ollut nuorempana molemmissa korvissa yksi.

Itseltäni ei löydy kumpaakaan, ottaisin kyllä tatuoinnin jos tietäisin mitä sillä tatuoinnilla haluan kertoa (mielestäni ei ole järkevää painaa mustetta ihoonsa huvin vuoksi) pitäähän tatuoinnilla olla jokin syvempi tarkoituskin. Ammattivalintani on ja pysyy edelleen avoimena joten en voisi kuitenkaan ottaa mihinkään näkyvään paikkaan.

Siispä tullaan kysymykseen; mitä ideaa on hankkia tatuointi jos se pysyy suuremmaksi osaksi piilossa?

Kielilävistys on joskus käynyt mielessä. Mutta tuntuu että lähes joka kolmannella nuorella naisella sellainen kielessään onkin.

Olen muutamalta kielilävistyksen omistajalta kysynyt syyn miksi moisen on hankkinut. Aina nousee se pieni puna kasvoille ja ujo hymy. Miten tämän sitten ottaisikaan? Naisten kielilävistysvillityksen syy onkin mies ja hänen halunsa? Onko tässä sitten taas mitään järkeä?

Juu ei noissa lävistyksissä munkaan mielestä mitään järkeä ole, jos sellainen otetaan vain jonkun toisen iloksi. Mun mielestä kielikorut on nättejä, ja se sattui olemaan yksi sellaisista lävistyksistä, jonka pystyy tarvittaessa pitämään piilossa. Puhuessa se ei näy, joten ei ole esim työhaastatteluissa näkyvillä, mutta esim laulaessa, huutaessa ja haukotellessa näkyy. Voisi kai tästä ihmetellä, mitä järkeä tässäkään on kerran ei näy koko aikaa...Mulle ihan sama En mä korvakorujakaan pidä koko aikaa, vaikka reiät onkin. Se kun ei kuitenkaan tunnu miltään, niin ei häiritsekään.

Huulilävistystäkin joskus harkitsin, mutta päätin mieluummin säilyttää hampaani, kielikoru ei ainakaan mulla ole koko ajan hankaamassa hampaita vasten, kun en sillä leikiskele. Se on kyllä totta että kielikoru taitaa olla lähes joka toisella vastaantulevalla nuorella, mutta eipä se mua haittaa, en mä tällä mitään erityishuomiota haekaan.

Itsellä molemmissa korvissa lävistykset, mutta siihenpä ne sitten saavat jäädä. Kulmakoru oli jokin aikaa sitten tarkoitus hankkia, mutta kiitän jumalaa edelleen siitä että sitä en mennyt hankkimaan. Enää en ottaisi vaikka maksettaisi. Tosin eipä siinä, kyllä ne joillekkin sopivat, mutta itse en oikeen enää syty. Kulmaan, tai ylipäätänsä muuallekkaan.

Ensimmäinen tatuointi tuli hankittua juhannuksen jälkeen. Ihan tyytyväinen jälkeen olen, ja jatkossa lisää luvassa. Liiallisuuksiin se touhu ei toivottavasti mene. Nyt päällä kova tatuointikuume, ja useita kuvia katsottu valmiiksi jotka ihooni haluaisin. Pikkujunnusta lähtien olen tatskoja ihaillut, joten mikään hetken huuma päätös kuvan ottaminen ei ollut.

Ymmärrän myös niitä, jotka tatuointeja vastaan ovat. Mutta sen sijaan niitä en ymmärrä, jotka kammoksuvat tatuointeja niiden vaarallisuuden vuoksi. Ennemmin kuolet liikenteessä, kuin jonkun sairauden tatskastasi saat.

Lävistykset ja tatuoinnit. Namnam. Korvakorujen jälkeen ensimäinen lävistys tuli naamaan 13- vuotiaana (septum). Siitä se sitten lähti ja jatkuu edelleen. Unelmana olisi alkaa itse lävistäjäksi, harjoitellaan nyt ensin kavereihin ja omaan pärstään, kunhan on kaikki välineet kasassa.
ELI SIIS. Itseltä löytyy septum, nenäsivut, kulma, vertical labret, kieli sekä korvat on myös rei'itetty(13 kpl?). Korvanlehdet venytetty 26 mm.
Tissi olisi tarkoitus käydä lävistämässä lähiaikoina.


Tatuointeja toistaiseksi vain yksi, mutta kyllä niitäkin on tarkoitus hankkia sitten kun rahaa on.





Tämmöinen on Laatikko.

Mitä iloa niistä on?
Omasta mielestä elämä olisi tylsää ilman niitä.

Taivas varjele mitä sieltä tulee..

Mä olen sanaton Laatikon postauksen jälkeen. Samaan aikaan myös yhtä järkyttynyt kun bongasin karvattoman kissan tällä foorumilla.

Tatuoinnit ovat kyllä ihan hienoja. Tai ei semmoiset surkeat pääkallo töherrykset, mutta kuitenkin. Lävistyksistä en taas oikein välitä. En pidä siitä varsinkaan, että niitä on paljon naamassa. Ei millään pahalla Laatikolle, vaikka sinulle nuo kyllä sopivatkin paljon paremmin kuin niille joilla niitä olen yleensä nähnyt.

Mun mielestä tatuoinnit on nättejä ja komeita, mutt sit se rumentuu kun sitä tungetaan täynnä kroppaan, käsivarsiin ja jalkoihin, sukupuolielimisiin jne. ett must niit tatskoja vois myös vähän rajoittaakin.

Wunderbaum kirjoitti:Mun mielestä tatuoinnit on nättejä ja komeita, mutt sit se rumentuu kun sitä tungetaan täynnä kroppaan, käsivarsiin ja jalkoihin, sukupuolielimisiin jne. ett must niit tatskoja vois myös vähän rajoittaakin.

Totta tuokin. Minusta koko selän kokoinen tatuointi voi vielä olla todella hieno, mutta jos koko selkä on täynnä irrallisia tatuointeja niin silloin se viehätys alkaa katoamaan.

Phyit, ihminen on ihanampi kun ei ole sotkettu millään kivillä ja maaleilla

Tuosta kuvastahan tuo näkkyy.. + korvis vasemmassa korvassa ihan tommoi perus hopia rengas.. Olin vissiin 15, ku otin tuon korvakorun.. Sitten 17v otin tuon huulilävärin ja tatskan puoltoista vuotta sitten..

Onko kukaan käyny poistattaan tatskaa, millasta hintaa on ollu ja miten on poistettu ja missäpäin maailmaa.

Itsellä on vain yhdet korvakorut, enkä ole hankkimassa muita lävistyksiä. Joillekkin musta sopii parit lävistykset korviksien lisäksi, mutta toisilla ne menee vähän yli.. mun mielestä. Esimerkiksi tän vuoden BB-asukas Terhi. Huh, huh.
Tatuoinnit on mun mielestä vähän parempi vaihtoehto kuin kymmenet lävärit naamassa, mutten kuitenkaan itse tatuointia ottaisi. Ihan pientä ja simppeliä tatuointia, jolla olisi tärkeä merkitys, voisin ehkä vanhempana harkita. Twilight/HarryPotter-aiheiset tatuoinnit tai massa-tatuoinnit (höyhen, joku ''carpe diem''-teksti, linnut yms) on En halua tuomita ketään, koska tatuoinnit/lävistykset on kaikkien henk. koht. asia, mutta mulla ne ei vaan nappaa.

Alahuulessa ollu 3eri kohtaa ne on tullu kaikki otettua pois, napa oli ensimmäinen ja on vieläkin ja pidän siitä edelleen + Kulmakoru tuli otettua tossa keväällä. Tatuoinneistakin pidän harkinnassa ollu jo pitkään, mutta harkitsen silti vielä lisää. Ite haluun että kuva merkitsis mulle jotain/muisto jostain elämää mullistavasta asiasta.

itte otan aina rodoksella käydessä tatuoinnin, siellä niin halpaa mutta silti sanoisinko parempia tatuoijia sekä liikkeitä kuin suomessa