Ismo Laitela

En usko! Oma mielipiteeni on se että koko raamattu on kirjoitettu alunperin viini päissään. Koko kirkon ylläpitämät palvelut häät, hautajaiset jne. kerätään vaan tyhmiltä ihmisiltä helpot rahat pois.

EN usko , koska kyllä tämä kaikki on selitettävissä evoluution tavoin , miten elämä ylipäätänsä on ikinä syntynyt .. Jos Jumala olisi oikeasti olemassa , miksi maailmassa olisi näin paljon pahaa , vihaa , ongelmia , väkivaltaa ja yms .. ? Ja miksi Jumala ei tee omaa olemassa oloansa muille selväksi .. ? On vähän semmonen olo , että kirkko on vaan rahastusta ..

Määritelkääpä 'hyvä'.

En usko. Erosin kirkosta heti tullessani täysi-ikäiseksi.

Mainittakoon tuohon ensimmäisen sivun kommenttiin :

Miksi te ette siis uskoisi? Mitä hävittävää? Vaikka uskoisitte, ja Jumalaa ei olisi, niin kuoltuanne teitä ei siitä rankaista. Miettikää toisinpäin sama.

Jumala armahtaa, joten loppukädessähän se on yksi ja sama uskoako vai eikö.

En tiedä koskaan ei tule ajateltua asiaa mitenkään ,mutta en ole ainakaan koskaan nähnyt=D

Uskon, oon aina uskonut ja tuun aina uskomaan. Emmä tiedä mikä sais mun mielen muuttumaan, etten enää uskois jumalaan. Koska jos ruettais oikeesti miettimään, että jos jumalaa ei olis olemassa, kuka ois luonu maan, eläimet, päivän ja yön jne. Toki, ei sille kaikelle ehkä ole selitystä, mutta kyllä mä periaatteessa voisin hyvinkin uskoa että jumala on tän kaiken takana. Koska ei sille maailmanluomiselle voinut olla mitään muutakaan selitystä.. Nyt kun riparikin tulee kohta eteen, niin pääsen oikeasti kunnolla jeesustelemaan, hah! :D

En tiedä. Itselläni on ateistinen elämänasenne ja pidän raamattua lähinnä ikivanhana satukirjana ja himouskovaisia mielisairaina (tämä ihan kokemusten perusteella). Toisaalta itselläni on kokemuksia kummittelusta, jossa kuollut sukulaiseni on unessa ilmestynyt ja auttanut elämässä eteenpäin. Myös paljon muita yliluonnollisia kokemuksia on. Enneunia tulee välillä ja deja vu-ilmiöitä todella paljon, joskus jos sellanen tulee pystyn esimerkiksi ottamaan puhelimen käteen vähän ennen ku se soi tai täydentämään toisen ihmisen lauseen ennenku se on saanu asiansa sanottua. Juuri ne numerot oli oikein jotka muistin siitä unesta. En tosiaankaan osaa sanoa, maailmassa on paljon yliluonnollista ja sellaista jota ei tavallinen ihminen pysty tajuamaan. Ehkä täällä joku ylempi voima on, mutta en usko että se on juuri se jumala joka raamatussa mainitaan vaan se on jotain sellaista jota ei edes uskovaiset voi tajuta.

En usko. En kykene uskomaan sellaiseen, mitä ei voida todistaa. Mutta arvostan ja kunnioitan niitä, jotka uskovat.

Uskon.

miksi ? miksi en.

en menetä siinä mitään.-

wooze kirjoitti:Uskon.

miksi ? miksi en.

en menetä siinä mitään.-

Kiinnostava näkökanta. En mäkään usko huomisen maailmanloppuun, joulupukkiin tai hammaskeijuun vain koska "siinä ei menetä mitään".

Kyllä uskon, en kyllä mikään kirkon kanta-asiakas ole, mutta kyllä sieläkin tulee käytyä.

uskon itseeni

Uskon, omalla tavallani.

Burnis kirjoitti:En usko. En kykene uskomaan sellaiseen, mitä ei voida todistaa. Mutta arvostan ja kunnioitan niitä, jotka uskovat.

Hyvin sanottu. Ei ole multa mitenkään pois, vaikka itse en usko. Kuulun kuitenkin kirkkoon.

Turska kirjoitti:

Burnis kirjoitti:En usko. En kykene uskomaan sellaiseen, mitä ei voida todistaa. Mutta arvostan ja kunnioitan niitä, jotka uskovat.

Hyvin sanottu. Ei ole multa mitenkään pois, vaikka itse en usko. Kuulun kuitenkin kirkkoon.

En usko, ja olen ehkä sen aiemmin täällä sanonut. Kommentoin vaan edelliseen, että silloin en arvosta ja kunnioita niitä, jotka uskovat, jos he koittavat sitä tyrkyttää muille. Tai jos he eivät arvosta ei-uskovia vaan ajattelevat heidän olevan huonompia kuin he. Tällaisiin ihmisiin olen törmännyt useasti, joten siksi minulla ei ole uskovaisista niin hyvä kuva Mutta tosiaan ei minua haittaa se, että mitä jokainen omassa pienessä päässään miettii tai jos harjoittaa uskontoaan niin, ettei se häiritse muita ihmisiä.

en usko vaik kuulunki katoliseen uskontoon mutt vähän ärsyttää kun sellaset uskovaiset tulevat vastaan jakelemaa jotai uskontopapereita/lehtiä, en oo kuitenkaa ikinä kieltäytyny niiden pyynnöistä vaan aina keksiny tekosyitä ettenkö miks voi mukamas käydä niiden kaa kirkoilla tai oon vastaanottanu niiden jakamii lehtiä ja käyntikortteja hymyillen nii pääsisin vaa nopeemmi eroon niistä tyypeistäkin välillä etten osaa olla tylykään niille

En usko enkä kuulu kirkkoon.

Uskon Jumalaan, mutta en raamatun kuvailemaan ja kertomaan
Joku on meidät tänne luonut, tyhjästä ei tää maailmankaikkeus tullut

Monesti on usko ollut koetuksella Jumalaan, kun on tapahtunut kaikenlaista ikävää elämässäni, mutta kyllä mä siihen pohjimmiltani uskon. Jos itselleni lupaan jotain tärkeää, lupaan sen itseni lisäkseni myös Jumalalle.. hassua kuvailla mutta tuntuu että oikeasti hän on läsnä. Myös pahassa pinteessä ollessani oon alkanut rukoilee ja sen jälkeen on hieman helpottunut oma paha olo ja fiilis,
Jos nyt pitäisi jotenkin kuvailla minkälainen se Jumala on, niin voisin kuvailla sanoin suojelusenkeli, joka kulkee rinnallamme syntymästä kuolemaan saakka


Lapsesta asti siis uskonut Jumalaan, jotenkin tää on ollut mulle aina hieman oma henkilökohtainen juttuni. Uskovainen en siis ole, raamattuakaan en allekirjoita, keskiajan satusetien tuotostahan se, tietenkin onhan jossain kohdissa edes hieman perää.


Onhan toki maailmassa paljon pahaa ja pahoja ihmisiä, joskus miettii miksi Jumala sallii tän kaiken, mutta kai oon tullut siihen päätökseen että ihmisten omissa käsissä on miten elämänsä elää, ja mitä hyvää hän ikinä tekeekään, kai lopulta se tekemäsi pahuus/hyvyys palkitaan?

Taivaaseen en usko, kuolemanpelko on mulla ollut suuri jo pienistä pitäen, mitä jos kaikki päättyy ja on tyhjyys, ei mitäään, elät pienen elämän ja sitten ei enään mitään, ahdistavaahan tuollaista on ajatella, mutta kai meille jotain on edes tiedossa? toivottavasti