Ismo Laitela

taru sormusten herrasta, sopivan pitkä, sopii hyvin iltalukemiseksi.
Lisäksi hobitti, ehkä myös esim silmarillion.

(lisään vain threadin listaan tämän, koska moni muu jo mainittu)

Agatha Christien Tommy ja Tupppence kirjat. Lainasin eilen kirjastosta yhden, kun muuta en löytänyt, ja yö menikin sitten sen lukemiseen.


Niitä kirjoja on 3 tai 4 vissiinki. Luin siis Salaisen vastustajan, siinä etsitään yhtä tyttöä, joka tietää msisä tärkeät valtion asiakirjat on. Vastustajana on salaperäinen herra Brown joka tuntuu kuulevan kaiken.

Loppuratkaisu oli hyvä! Tää oli eka kerta, kun arvasin kuka on syyllinen. tai siis kuka brown on.

Seuraavaksi vuorossa Sofi Oksasen - Puhdistus Odotan kirjalta todella paljon, hieman yli 400 sivua surullisista ihmiskohtaloista voi olla rankkaa, mutta uskon kuitenkin että Oksasen runollinen tyyli kirjoittaa tekee siitä helpomman kohdata. Toivottavasti en ole odottanut kirjasta liikoja vaan saan juuri sellaisen lukuhetken kun toivonkin

Minulla odottaa Tony Halmeen testamentti hyllyssä.

Vielä ei ole tullut aikaa lukea. Saas nähdä mitä siitäkin tulee kun en ole vuosiin kirjoja lukenut. Vaikutti fonttikooltaan ja sivumäärältään kyllä lastenkirjalta.

Oksasen tyyli mielestäni on niin lakoninen ja kaukana runollisuudesta, että Puhdistuksen luin suoraan näytelmäversiona. Ytimekästä lause- ja kappalerakennetta ja tyyli modernistinen, että tarina kerrotaan kuin mielestä suoraan suodatettuna. Mutta suosittelen kaikkia Sofin kirjoja.

Potterit ovat hyväntapaisia kirjoja.

pöllöilijä kirjoitti:Oksasen tyyli mielestäni on niin lakoninen ja kaukana runollisuudesta, että Puhdistuksen luin suoraan näytelmäversiona. Ytimekästä lause- ja kappalerakennetta ja tyyli modernistinen, että tarina kerrotaan kuin mielestä suoraan suodatettuna. Mutta suosittelen kaikkia Sofin kirjoja.

Mutta monessa paikkaa hänen tyyliään kirjoittaa on kehuttu runolliseksi mutta tämäkin voi olla aivan lukijan omaakin mielipidettä. Minulle tämä on Oksasen ensimmäinen kirja joten katsotaan...

Siinä mielessä runollinen, jos tykkää suorapuheisesta beat-lyriikasta ja pitävästä otteesta tarinankerronnassa, muttei tämä mitään Saima Harmajaa tai Eino Leinoa ole. Tyyli siis tyypillinen monelle muullekin 2000-luvun vaihteen kirjailijalle ja useammalle aiemmalle. Hypnoottisen nopealukuisuuden ja vähäpuheisuudessaan kovin visuaalisten tarinoiden vaikutelmaa luo kieltä ennemmin kirjojen onnistunut taitto, että virkkeet putoavat pomminvarmaan tahtiin lukijan verkkokalvolle. Muotoseikkoihin kytkeytynyt tunnelma oikeastaan. Hivenen tyylissään kalskahtaa toki harrastuneisuus alakulttuurimusiikkiin, mutta jos tuota erityisen runollisena pitää, niin sitten on Jari Tervokin kaunosieluinen runoilija esimerkiksi Koljatissaan.

Mutta antoisia lukuhetkiä. Stalinin lehmiä suosittelen mieluummin kuin Baby Janea, mikäli Puhdistukseen tykästyt ja listalla on lisää Oksasta. Aiheeltaan raikkaampi ja lopputulemaltaan optimistisempi.

Ilkka Remeks - Pimeö pyöveli on hyvä

Me luettiin kasiluokalla pimeän pyöveli! Ihan luettavahan se kyllä oli. ehkei ihan mun lempikirjoja, mut kyllä sen lukee. :D mut varmaan siitä aika moni tykkää.

pimeän pyöveli on ihan hyvä Sen on kirjoittanut ilkka remes muistaakseni

Luin tänään loppuun William Goldingin Kärpästen Herran, ja se oli ehdottomasti yksi parhaita lukemiani kirjoja. Realismia, jännitystä, raakuutta... Sopivissa määrin. Siinä on kirja minun makuuni.

^ Luimme tuon joskus yläasteella äidinkielessä.

Vaikka Muumikirjoista tuleekin kuva, että ne ovat lapsille, niin en millään malttanut olla ostamatta Muumipappa ja meri kirjaa. Kyllähän nuo kirjakirjat avautuvat loistavasti vanhemmallekin lukijalle. *Käärii itseään vilttiin ja käpertyy lukemaan*

oih, muumi-kirjat on NIIN ihania! oon lukenu kaikki monta kertaa, ja pohdiskelen pitäisikö lukea Muumilaakson marraskuu tässä syyslomalla. Lemppari muumit on Vaarallinen Juhannus, Taikatalvi ja ne Muumipapan muistelmat.

Louis Sacharin kirjoittama Paahde-kirja on ihan kiva
Ehkä vähän lapsellinen voi olla mutta kannattaa kokeilla

Japp kirjoitti:Ah, lastenkirjat.
Harry Potterit totta kai, ja kannattaahan myos kaikki Narniatkin lukea, itse en niin paljon niista valita, mutta luinpa silti.

HP luotiin lapsille, mutta oikeasti 1-3 on vaan tarkotettu lapsille tai on niitten ymmärrettävissä tai ihan miten vaan, haluaisin nähdä, kun joku lukee Kuoleman varjeluksia lapselle. Se on kyl sen verran raaka kirja, että...

muumi-peikko ja pyrstö tähti. pakotti lukeen koulussa

Kiljusen herraaväki! Aivan ihania kirjoja, lainasin vasta kirjastosta ison opuksen jossa on kaikki kiljuset, kun en enää löytänyt täältä kotoa niitä kiljusia.

kirjastosta lainasin ennen joulua Bondin, kun ajattelin et jotain lukemista lomalle.
Eilen illalla sitten alotin sen, ja se onkin hyvä! Kuvittelin et se ois tylsä, siks alotin lukemisenki näin myöhään. Nyt oon menossa puolessa välissä, ja varmaan tulee luettua useampikin Bond-kirja.
Nyt luen siis 007 ja kultasormi- kirjaa.