Huomautus:
Kuten kaikki varmasti panimme äskeistä jaksoa katsellessamme merkille, neiti Polvijärvi kertoi Osteri-Ossille olevansa allerginen appelsiineille. Osterin kiikuttama lautanen kuitenkin sisälsi kaksi appelsiinilohkoa, ja kun Sara poistui takaisin huoneeseensa, toisesta appelsiinilohkosta oli jyrsitty kohtalaisen kokoinen palanen. Miksi Sara valehteli Osteri-Ossille olevansa allerginen appelsiineille? Oliko se vain nopea hätävalhe, jotta neiti saisi syödä rauhassa? Vai liikkuuko Amandassa appelsiinilohkoja jyrsivä pervo hiippailija? Paljon kysymyksiä, mutta vain vähän vastauksia. Keep your head up, Osteri-Ossi!
Salkkareiden analyysikorneri
-
MarkanMuurinen
- Viestit: 10
- Liittynyt: 14.9.2009 23:07
Re: Salkkareiden analyysikorneri
Kentän laidalta:
"Kaikki hyvä päättyy aikanaan", kuuluu jo edesmenneen isoisäni paljon käyttämä vanha suomalainen sananlasku. Niin kävi myös tänään kello 20.01, kun salkkariviikko tuli päätökseensä Pihlajakadun iltavaloissa. Painopiste kaikessa joukkueen tekemisessä on jo siirretty ensi viikolle, mutta tulevia juonikuvioita pohtiessa on ensiarvoisen tärkeää analysoida ensin menneet tapahtumat:
Roosterissa poissaoloja:
Kaikki varmasti huomasivat, että joukkueen kokoonpanossa oli lähes koko viikon ajan havaittavissa suorastaan kolossaalinen aukko, jonka tarkat mitat ovat luokkaa 190cm ja 95kg. Ei tarvitse olla suurikaan dosentti tai logiikan lisensiaatti tajutakseen, että puhumme nyt jokaisen kuntosaliharrastuksen aloittamista miettivän suomalaisnuoren esikuvasta, Roinatan "Roid Rage" Sievisestä. En kuitenkaan usko, että edes Roinatanin fanaattisimmilla kannattajilla olisi syytä laajamittaiseen apatiaan - Pihlajakadun veistosmainen kolossi lienee juuri tälläkin hetkellä taloyhtiön kellarin kuntosalissa hiomassa pohjaa uudelle nousulle tehden väkeviä hauiskääntösarjoja, joissa toistoja tai kuluneen proteiinipirtelön määrää ei todellakaan lasketa. Sanomattakin on selvää, että ensi maanantaina Roinatanin penkkitulos on taas muutamaa kiloa kovempi, ja mies on tarvittaessa valmis syöksemään koko Pihlajakadun anarkiaan. Väsymättömän reenimotivaation omaava Roid Rage lienee odotetun kovassa tikissä myös valmennuspuolella ja tämä tietää hikistä viikkoa valtaisan potentiaalin omaavalle superjunnu Aerolle. Edellä mainittuihin syihin vedoten en pitäisi suurenakaan ihmeenä, jos Roinatanin ehdottoman ykkössuojatin, huippuunsa psyykatun Aeron levytangon päihin lisättäisiin ensi viikon päätteeksi jälleen uusi kuorma jalometallia.
Pihlajakadulla rotaation aika?
Viikon masentavin uutinen oli Igorolavin lähes messiaaninen comeback kuolinvuoteelta pelaavaan kokoonpanoon. Rahakas diili yläkerran ikiaikaisen farmijoukkueen kanssa oli jo allekirjoitusta ja tahatonta insuliinipistosta vaille selvä, mutta niin vain kokenut neuvostojyrä taisteli vielä kerran itselleen pelipaikan seitsemäntenä puolustajana. Pitkiä kehityslinjoja miettiessä tällaisen parhaat päivänsä jo nähneen veteraanin peluutus ei ole linjassa joukkueen äärimmäisen kurinalaisena pidetyn pelikirjan kanssa - siksi mielestäni vanhan kehäraakin olisi jo syytä vetäytyä itse joukkueesta viemästä kehityskelpoisten nuorten pelipaikkoja. Ensimmäisenä Igorolavin tonttia on kärkkymässä nuori, mutta maaliahne viimeistelijä, kaikkien kendojanarien ilmentymä Roope, [Kuvassa: http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/ohjelm ... 806495.jpg] joka teki vahvan sisääntulon joukkueeseen Ossi Puolakan legendaarisessa partyboxissa. Roopen vahvuuksia ovat ennen kaikkea ylivertainen pelinäkemys, jatkuva trash talk, sekä sähäkät kädet, jotka nähtiin jo tositoimissa Majatalo Amandan pöydän alla. Taitavasti sommiteltu ylivoimakuvio ei kuitenkaan vielä tuottanut konkreettista tulosta, mutta on vain ajan kysymys, koska Roope pistää ranteet lukkoon ja sivaltaa b-pisteen kaarelta voimalla Peppiä alamummoon. Toivottavasti lupaava juniori nähdään tositoimissa myös tulevalla viikolla runsaan peliajan kera.
Viikon vakuuttaja:
Menneen viikon taistelijanpatsas menee ilman vastalauseita Ossille, joka todisti jokaiselle analyytikolle, että merellinen lempinimi "Osteri" ei ole turhaan kirjoitettu isoin kirjaimin joukkueen tiiliskivimäiseen pelikirjaan. Helsingin kuolatuin pikkolo laski paikan tullen verkot salamannopeasti vesille ja Tali-Ihantalan henkeä uhkunut ankara väsytystaistelu tuotti lopulta haluttua tulosta. Kateelliset forumistit pystyivät vain toteamaan, että lähes hekumallisen kaunis naarasgaselli Sara tarttui lopulta Osterin virittämään Rapala-uistimeen lähes myyttisen Helsinki-kierroksen muodossa. Charmantti hiihtopummi osoitti kaupunkikierroksella lopullisesti tasonsa pistämällä sotiemme historian uuteen uskoon. Jos 1940-luvulla kaikki miehet olisivat olleet Ostereita, Salkkarijoukkueen edesottamuksista oltaisiin tänäänkin nautittu myös pietarilaisilla kotisohvilla. Osteri-Ossi kaltaisia legendoja syntyy vain kerran vuosikymmenessä - siksi on helppo sanoa, että jo ensi viikolla Osteri pääsee takuuvarmasti tuikkaamaan hiilikuituvapansa Saran auki ammottavaan katiskaan.
Kiinnitä näihin huomiosi ensi viikolla:
1. Avaako kendojanari Roope maalitilinsä Pihlajakadulla?
2. Kastetaanko superjunnu Aero kreacola-maljassa?
3. Nouseeko kapteeni Ismo Laitela takaisin siihen isoon rooliin, joka miehelle kuuluu?
"Kaikki hyvä päättyy aikanaan", kuuluu jo edesmenneen isoisäni paljon käyttämä vanha suomalainen sananlasku. Niin kävi myös tänään kello 20.01, kun salkkariviikko tuli päätökseensä Pihlajakadun iltavaloissa. Painopiste kaikessa joukkueen tekemisessä on jo siirretty ensi viikolle, mutta tulevia juonikuvioita pohtiessa on ensiarvoisen tärkeää analysoida ensin menneet tapahtumat:
Roosterissa poissaoloja:
Kaikki varmasti huomasivat, että joukkueen kokoonpanossa oli lähes koko viikon ajan havaittavissa suorastaan kolossaalinen aukko, jonka tarkat mitat ovat luokkaa 190cm ja 95kg. Ei tarvitse olla suurikaan dosentti tai logiikan lisensiaatti tajutakseen, että puhumme nyt jokaisen kuntosaliharrastuksen aloittamista miettivän suomalaisnuoren esikuvasta, Roinatan "Roid Rage" Sievisestä. En kuitenkaan usko, että edes Roinatanin fanaattisimmilla kannattajilla olisi syytä laajamittaiseen apatiaan - Pihlajakadun veistosmainen kolossi lienee juuri tälläkin hetkellä taloyhtiön kellarin kuntosalissa hiomassa pohjaa uudelle nousulle tehden väkeviä hauiskääntösarjoja, joissa toistoja tai kuluneen proteiinipirtelön määrää ei todellakaan lasketa. Sanomattakin on selvää, että ensi maanantaina Roinatanin penkkitulos on taas muutamaa kiloa kovempi, ja mies on tarvittaessa valmis syöksemään koko Pihlajakadun anarkiaan. Väsymättömän reenimotivaation omaava Roid Rage lienee odotetun kovassa tikissä myös valmennuspuolella ja tämä tietää hikistä viikkoa valtaisan potentiaalin omaavalle superjunnu Aerolle. Edellä mainittuihin syihin vedoten en pitäisi suurenakaan ihmeenä, jos Roinatanin ehdottoman ykkössuojatin, huippuunsa psyykatun Aeron levytangon päihin lisättäisiin ensi viikon päätteeksi jälleen uusi kuorma jalometallia.
Pihlajakadulla rotaation aika?
Viikon masentavin uutinen oli Igorolavin lähes messiaaninen comeback kuolinvuoteelta pelaavaan kokoonpanoon. Rahakas diili yläkerran ikiaikaisen farmijoukkueen kanssa oli jo allekirjoitusta ja tahatonta insuliinipistosta vaille selvä, mutta niin vain kokenut neuvostojyrä taisteli vielä kerran itselleen pelipaikan seitsemäntenä puolustajana. Pitkiä kehityslinjoja miettiessä tällaisen parhaat päivänsä jo nähneen veteraanin peluutus ei ole linjassa joukkueen äärimmäisen kurinalaisena pidetyn pelikirjan kanssa - siksi mielestäni vanhan kehäraakin olisi jo syytä vetäytyä itse joukkueesta viemästä kehityskelpoisten nuorten pelipaikkoja. Ensimmäisenä Igorolavin tonttia on kärkkymässä nuori, mutta maaliahne viimeistelijä, kaikkien kendojanarien ilmentymä Roope, [Kuvassa: http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/ohjelm ... 806495.jpg] joka teki vahvan sisääntulon joukkueeseen Ossi Puolakan legendaarisessa partyboxissa. Roopen vahvuuksia ovat ennen kaikkea ylivertainen pelinäkemys, jatkuva trash talk, sekä sähäkät kädet, jotka nähtiin jo tositoimissa Majatalo Amandan pöydän alla. Taitavasti sommiteltu ylivoimakuvio ei kuitenkaan vielä tuottanut konkreettista tulosta, mutta on vain ajan kysymys, koska Roope pistää ranteet lukkoon ja sivaltaa b-pisteen kaarelta voimalla Peppiä alamummoon. Toivottavasti lupaava juniori nähdään tositoimissa myös tulevalla viikolla runsaan peliajan kera.
Viikon vakuuttaja:
Menneen viikon taistelijanpatsas menee ilman vastalauseita Ossille, joka todisti jokaiselle analyytikolle, että merellinen lempinimi "Osteri" ei ole turhaan kirjoitettu isoin kirjaimin joukkueen tiiliskivimäiseen pelikirjaan. Helsingin kuolatuin pikkolo laski paikan tullen verkot salamannopeasti vesille ja Tali-Ihantalan henkeä uhkunut ankara väsytystaistelu tuotti lopulta haluttua tulosta. Kateelliset forumistit pystyivät vain toteamaan, että lähes hekumallisen kaunis naarasgaselli Sara tarttui lopulta Osterin virittämään Rapala-uistimeen lähes myyttisen Helsinki-kierroksen muodossa. Charmantti hiihtopummi osoitti kaupunkikierroksella lopullisesti tasonsa pistämällä sotiemme historian uuteen uskoon. Jos 1940-luvulla kaikki miehet olisivat olleet Ostereita, Salkkarijoukkueen edesottamuksista oltaisiin tänäänkin nautittu myös pietarilaisilla kotisohvilla. Osteri-Ossi kaltaisia legendoja syntyy vain kerran vuosikymmenessä - siksi on helppo sanoa, että jo ensi viikolla Osteri pääsee takuuvarmasti tuikkaamaan hiilikuituvapansa Saran auki ammottavaan katiskaan.
Kiinnitä näihin huomiosi ensi viikolla:
1. Avaako kendojanari Roope maalitilinsä Pihlajakadulla?
2. Kastetaanko superjunnu Aero kreacola-maljassa?
3. Nouseeko kapteeni Ismo Laitela takaisin siihen isoon rooliin, joka miehelle kuuluu?
-
MarkanMuurinen
- Viestit: 10
- Liittynyt: 14.9.2009 23:07
Re: Salkkareiden analyysikorneri
Kentän laidalta:
Salkkariviikko on jälleen kohdannut melankolisen auringonlaskunsa ja kliinisen analyysin keinoin on jälleen aika syvälukea joukkueen pelikirja auki niin menneen kuin tulevankin osalta.
Ensimmäinen erä:
Kulunut periodi ei jälleen juuri yllätyksiä tarjonnut. Helin valinta projektipäälliköksi ja imelän Sardiini & Tanja -duon ensimmäisen limanvaihto olivat tapahtumia, jotka paskalla istuva harmaakarhukin olisi osannut ennakoida jo kolme viikkoa sitten. Kun Sardiini ja uusi vaimokkeensa lyövät pian padat ja kattilat yhteen, tuloksena on yksi salkkarihistorian väsyneimmistä tutkapareista. Yksi merkkipaalu kaksikolta kuitenkin löytyy - pariskunnan ensisuudelma oli nimittäin samalla sadas keskeytynyt pusukohtaus salkkareiden historiassa. Videonauhoja kelatessa onkin helppo todeta, että loppuun vietyjä suutelukohtauksia saa salkkareista hakea kissojen ja koirien kanssa, sillä Pihlajakadulla noin 95% fyysisistä hellyydenosoituksista päättyy ovikellon tai kolmannen henkilön keskeytykseen. Ennen Tanjaa ja Sardiinia tämä nähtiin viikko sitten Oonan ja Vietkong-Nooan toimesta.
Tanjan kalastettua itselleen Sardiinin, voidaan todeta, että naisen mieshistoria alkaa Pihlajakadun osalta olemaan jo melko moninaista luettavaa. Ennen Sardiinia Tanja on kerännyt vyölleen ainakin Osteri-Ossin, Lassen sekä kapteeni Ismo Laitelan esinahat. Jos yhteinen taival meikkikeisarin kanssa joskus päättyy, seuraava uhri löytynee Puolakan perheen lentokapteenista tai diagnoosi-Miikkasta. Pepe Jyrgensin hylätessä lesbobassonsa, tilaus uudelle parille olisi valmis. Tämän spekulaation toteenkäymistä emme kuitenkaan toivo, sillä Tanjaa tai Pepe Jyrgensiä ei voida pitää joukkueen peliesitysten kannalta minkäänlaisina avainhahmoina.
Toinen erä:
Jännittävimpänä pelikirjan koukerona tällä hetkellä pidän Stubastianin ja Kari ”Grand Theft” Taalasmaan väistämättä lähenevää kohtaamista. Henkilökohtaisesti uskon, että tämä eeppinen myllyklassikko nähdään heti, kun Stubastianin suonikas nahkajuna seuraavan kerran puksuttaa menemään Isabellan kosteilla kiskoilla. Entisen linnakundin vällykäärme on viime aikoina tikannut niin tiukkaan tahtiin, että kiinnijääminen on lopulta vain ajan kysymys. On selvää, että vanhan vihikoiran viekkauden ja suomenajokoiran hajuaistin omaava Kari yllättää parivaljakon jossain vaiheessa kesken hikisen aktin – sinä hetkenä kirkonkellot lyövät, katsomo hiljenee ja Grand Theft Taalasmaan nyrkit laulavat tuonelan laulua D-mollissa Stubastianin rosoisille kasvoille.
Viime aikojen suurin arvoitus liittyy Saraan, jolle on kehittynyt jonkinlainen pakkomielle diagnoosi-Miikkaan ja appelsiineihin. Viime viikon jaksossa appelsiineille allerginen nainen nähtiin Jennin kanssa majatalo Amandassa ryystämässä litkua, jonka koostumukseen kuuluu empiirisen ja näköhavainnointiin perustuvan tutkimukseni mukaan 100% varmasti appelsiinimehua. [kuva: http://img18.imageshack.us/img18/4783/osteri.jpg] Onkin syytä miettiä, piileekö appelsiineissa jokin tuotantotiimin katsojille lähettämä salaviesti. Itse uskon, että allergikkopsykoraiskurin jatkuva appelsiinien popsiminen symboloi ennen kaikkea naisen raudanlujaa tahtotilaa ja maanista asennetta, jolla hän yrittää hätyytellä diagnoosi-Miikkaa takaisin itselleen.
Asiantuntijapiireissä eniten kehuja peliesityksistään on viime aikoina kerännyt insinöörimajuri Lasse Sievinen. Varsinkin alkuviikkojen jaksoissa mies oli niin liekeissä, että koko Pihlajakadulle oli julistettu välitön metsäpalovaara. Ainoina miinuksina miehen recordiin merkitään projektipäällikkökilpailun häviämisen lisäksi winwin-nimiarpajaisten paljastaminen Paulalle, josta on viime aikoina ilmennyt melkoisia pirttihirmun elkeitä. Analyytikot maailmalla ovat kuitenkin laajalti yhtä mieltä siitä, että Heli Sievisen lähettäminen Afrikkaan on pitkällä aikavälillä joukkueen voitto. Lasse Sievinen on joukkueen selkeitä avainhahmoja ja hänen jatkopahvin turvaaminen tässä vaiheessa kautta oli muiden pelaajien itseluottamuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Projektipäällikköhaussa toiseksi jääneen Sievisen surullismielinen ja pettynyt katse [kuva: http://img94.imageshack.us/img94/1579/lassesievinen.jpg] oli koko viikon vakuuttavinta näyttelijätyöskentelyä, josta Jussi-patsaskaan ei olisi huutava vääryys. Väkevän tunteen palon ja miehen sisäisen myllerryksen pystyi lähes aistimaan tv-ruudun läpi. Arvokkaasti ikääntyneellä Sievisellä olisi eittämättä tilausta isommillekin estradeille, mutta toivon mukaan saamme nauttia Suomen tunnetuimman bemarikuskin toikkaroinneista vielä pitkään. Lasse Sievisen vilpittömien onnittelujen rohkaisemana toivotamme Helille hyvää matkaa Afrikan kuumille ja pölyisille tasangoille.
Kolmas erä:
Viime viikon selkeistä selkein floppi oli Pudasjärven harrastajateatterista löytynyt hoitsu, jonka aggressiivinen hyökkäys lääkäri-Jenniä kohtaan sai jopa robotti-Nikon näyttelijätyön tuntumaan Oscarin arvoiselta paatokselta. Nimettömäksi jääneen supersairaanhoitajan esitys oli vammaisuudessaan sitä luokkaa, että salkkarijoukkueen edesottamuksiin hillitymminkin suhtautuvilla rivikannattajilla teki varmasti mieli kusta lähimpään pistorasiaan. Paljoa hoitsua edellä ei ollut myöskään velmu vartija, jolla tuntui olevan vaikeuksia pitää pokkaa noin 30 sekunnin ruutuajalla.
Yleistasolla näkisin, että joukkueen tekeminen ei tällä hetkellä ole aivan sillä tasolla, mitä se oli tänä vuonna hieman ennen sarjataukoa. Kyyneleet eivät varmasti ole kenelläkään kaukana, kun muistelemme entisen tutkaparin Stubastian & Grand Theft Taalasmaa unohtumatonta, lähes ylivertaista seinäsyöttökombinaatiota Iiriksen haptiset mitat saaneen taidenäyttelyn avajaisissa. Noiden aikojen palauttamiseen tarvittaisiin mielestäni uusi myyttinen sankarikaksikko. Esimerkiksi mahdollinen dynamic duo taidehomo-Peetter & Heiskanen voisi olla yllättävyydessään ja ennalta-arvaamattomuudessaan täysin omalla tasollaan sekoittamassa vastustajan peliä. Fyysisyyteen perustuvan pelityylin kehittäjänä ja maastavedon EM-kolmosena tunnetuksi tullut Heiskanen on mielestäni tällä hetkellä juuri se hahmo, jolla olisi aineksia uuden superrikollisen rooliin. Tätä skenaariota ei kuitenkaan tarvitsisi edes miettiä, jos kaikkien aikojen parivaljakko Stubastian & GT-Taalasmaa olisi pysynyt kasassa vaikeiden aikojen keskellä. Myyttisen tutkaparin kunniakasta muistoa vaalien hiljennymme minuutiksi.
Jatkoaika:
Seuraa näitä ensi viikolla:
1. Pysyykö käsikirjoitustiimillä korkki kiinni?
2. Jatkaako kauluspaitahirvitykset vaatekaappiin unohtanut Sakke Sardiini kasuaalilla linjallaan?
3. Hyytyykö Stubastianin nahkajunasta moottori?
Salkkariviikko on jälleen kohdannut melankolisen auringonlaskunsa ja kliinisen analyysin keinoin on jälleen aika syvälukea joukkueen pelikirja auki niin menneen kuin tulevankin osalta.
Ensimmäinen erä:
Kulunut periodi ei jälleen juuri yllätyksiä tarjonnut. Helin valinta projektipäälliköksi ja imelän Sardiini & Tanja -duon ensimmäisen limanvaihto olivat tapahtumia, jotka paskalla istuva harmaakarhukin olisi osannut ennakoida jo kolme viikkoa sitten. Kun Sardiini ja uusi vaimokkeensa lyövät pian padat ja kattilat yhteen, tuloksena on yksi salkkarihistorian väsyneimmistä tutkapareista. Yksi merkkipaalu kaksikolta kuitenkin löytyy - pariskunnan ensisuudelma oli nimittäin samalla sadas keskeytynyt pusukohtaus salkkareiden historiassa. Videonauhoja kelatessa onkin helppo todeta, että loppuun vietyjä suutelukohtauksia saa salkkareista hakea kissojen ja koirien kanssa, sillä Pihlajakadulla noin 95% fyysisistä hellyydenosoituksista päättyy ovikellon tai kolmannen henkilön keskeytykseen. Ennen Tanjaa ja Sardiinia tämä nähtiin viikko sitten Oonan ja Vietkong-Nooan toimesta.
Tanjan kalastettua itselleen Sardiinin, voidaan todeta, että naisen mieshistoria alkaa Pihlajakadun osalta olemaan jo melko moninaista luettavaa. Ennen Sardiinia Tanja on kerännyt vyölleen ainakin Osteri-Ossin, Lassen sekä kapteeni Ismo Laitelan esinahat. Jos yhteinen taival meikkikeisarin kanssa joskus päättyy, seuraava uhri löytynee Puolakan perheen lentokapteenista tai diagnoosi-Miikkasta. Pepe Jyrgensin hylätessä lesbobassonsa, tilaus uudelle parille olisi valmis. Tämän spekulaation toteenkäymistä emme kuitenkaan toivo, sillä Tanjaa tai Pepe Jyrgensiä ei voida pitää joukkueen peliesitysten kannalta minkäänlaisina avainhahmoina.
Toinen erä:
Jännittävimpänä pelikirjan koukerona tällä hetkellä pidän Stubastianin ja Kari ”Grand Theft” Taalasmaan väistämättä lähenevää kohtaamista. Henkilökohtaisesti uskon, että tämä eeppinen myllyklassikko nähdään heti, kun Stubastianin suonikas nahkajuna seuraavan kerran puksuttaa menemään Isabellan kosteilla kiskoilla. Entisen linnakundin vällykäärme on viime aikoina tikannut niin tiukkaan tahtiin, että kiinnijääminen on lopulta vain ajan kysymys. On selvää, että vanhan vihikoiran viekkauden ja suomenajokoiran hajuaistin omaava Kari yllättää parivaljakon jossain vaiheessa kesken hikisen aktin – sinä hetkenä kirkonkellot lyövät, katsomo hiljenee ja Grand Theft Taalasmaan nyrkit laulavat tuonelan laulua D-mollissa Stubastianin rosoisille kasvoille.
Viime aikojen suurin arvoitus liittyy Saraan, jolle on kehittynyt jonkinlainen pakkomielle diagnoosi-Miikkaan ja appelsiineihin. Viime viikon jaksossa appelsiineille allerginen nainen nähtiin Jennin kanssa majatalo Amandassa ryystämässä litkua, jonka koostumukseen kuuluu empiirisen ja näköhavainnointiin perustuvan tutkimukseni mukaan 100% varmasti appelsiinimehua. [kuva: http://img18.imageshack.us/img18/4783/osteri.jpg] Onkin syytä miettiä, piileekö appelsiineissa jokin tuotantotiimin katsojille lähettämä salaviesti. Itse uskon, että allergikkopsykoraiskurin jatkuva appelsiinien popsiminen symboloi ennen kaikkea naisen raudanlujaa tahtotilaa ja maanista asennetta, jolla hän yrittää hätyytellä diagnoosi-Miikkaa takaisin itselleen.
Asiantuntijapiireissä eniten kehuja peliesityksistään on viime aikoina kerännyt insinöörimajuri Lasse Sievinen. Varsinkin alkuviikkojen jaksoissa mies oli niin liekeissä, että koko Pihlajakadulle oli julistettu välitön metsäpalovaara. Ainoina miinuksina miehen recordiin merkitään projektipäällikkökilpailun häviämisen lisäksi winwin-nimiarpajaisten paljastaminen Paulalle, josta on viime aikoina ilmennyt melkoisia pirttihirmun elkeitä. Analyytikot maailmalla ovat kuitenkin laajalti yhtä mieltä siitä, että Heli Sievisen lähettäminen Afrikkaan on pitkällä aikavälillä joukkueen voitto. Lasse Sievinen on joukkueen selkeitä avainhahmoja ja hänen jatkopahvin turvaaminen tässä vaiheessa kautta oli muiden pelaajien itseluottamuksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Projektipäällikköhaussa toiseksi jääneen Sievisen surullismielinen ja pettynyt katse [kuva: http://img94.imageshack.us/img94/1579/lassesievinen.jpg] oli koko viikon vakuuttavinta näyttelijätyöskentelyä, josta Jussi-patsaskaan ei olisi huutava vääryys. Väkevän tunteen palon ja miehen sisäisen myllerryksen pystyi lähes aistimaan tv-ruudun läpi. Arvokkaasti ikääntyneellä Sievisellä olisi eittämättä tilausta isommillekin estradeille, mutta toivon mukaan saamme nauttia Suomen tunnetuimman bemarikuskin toikkaroinneista vielä pitkään. Lasse Sievisen vilpittömien onnittelujen rohkaisemana toivotamme Helille hyvää matkaa Afrikan kuumille ja pölyisille tasangoille.
Kolmas erä:
Viime viikon selkeistä selkein floppi oli Pudasjärven harrastajateatterista löytynyt hoitsu, jonka aggressiivinen hyökkäys lääkäri-Jenniä kohtaan sai jopa robotti-Nikon näyttelijätyön tuntumaan Oscarin arvoiselta paatokselta. Nimettömäksi jääneen supersairaanhoitajan esitys oli vammaisuudessaan sitä luokkaa, että salkkarijoukkueen edesottamuksiin hillitymminkin suhtautuvilla rivikannattajilla teki varmasti mieli kusta lähimpään pistorasiaan. Paljoa hoitsua edellä ei ollut myöskään velmu vartija, jolla tuntui olevan vaikeuksia pitää pokkaa noin 30 sekunnin ruutuajalla.
Yleistasolla näkisin, että joukkueen tekeminen ei tällä hetkellä ole aivan sillä tasolla, mitä se oli tänä vuonna hieman ennen sarjataukoa. Kyyneleet eivät varmasti ole kenelläkään kaukana, kun muistelemme entisen tutkaparin Stubastian & Grand Theft Taalasmaa unohtumatonta, lähes ylivertaista seinäsyöttökombinaatiota Iiriksen haptiset mitat saaneen taidenäyttelyn avajaisissa. Noiden aikojen palauttamiseen tarvittaisiin mielestäni uusi myyttinen sankarikaksikko. Esimerkiksi mahdollinen dynamic duo taidehomo-Peetter & Heiskanen voisi olla yllättävyydessään ja ennalta-arvaamattomuudessaan täysin omalla tasollaan sekoittamassa vastustajan peliä. Fyysisyyteen perustuvan pelityylin kehittäjänä ja maastavedon EM-kolmosena tunnetuksi tullut Heiskanen on mielestäni tällä hetkellä juuri se hahmo, jolla olisi aineksia uuden superrikollisen rooliin. Tätä skenaariota ei kuitenkaan tarvitsisi edes miettiä, jos kaikkien aikojen parivaljakko Stubastian & GT-Taalasmaa olisi pysynyt kasassa vaikeiden aikojen keskellä. Myyttisen tutkaparin kunniakasta muistoa vaalien hiljennymme minuutiksi.
Jatkoaika:
Seuraa näitä ensi viikolla:
1. Pysyykö käsikirjoitustiimillä korkki kiinni?
2. Jatkaako kauluspaitahirvitykset vaatekaappiin unohtanut Sakke Sardiini kasuaalilla linjallaan?
3. Hyytyykö Stubastianin nahkajunasta moottori?
